CBT-I koulutukset ja hoidon porrastus Suomessa
UNETTOMUUDEN LÄÄKKEETÖN HOITO SUOMESSA
Selvästi identifioitavissa olevasta stressitekijästä, kuten seuraavana päivänä olevasta tentistä tai työpaikkahaastattelusta johtuva tilapäinen unettomuus on normaali ilmiö, eikä se edellytä hoitoa. Yksi tai kaksi tavallista lyhytunisempaa tai levottomampaa yötä ei normaalisti heikennä suorituskykyä tai aiheuta terveydellistä haittaa. Sen sijaan, jos unettomuutta esiintyy kolmena tai useampana yönä viikossa ja se aiheuttaa selvää toimintakyvyn laskua tai muuta merkittävää haittaa, on kyseessä yleensä hoitoa vaativa unettomuushäiriö. Unettomuushäiriön yhteydessä on aina syytä muistaa myös se, että siihen voi liittyä myös muita lääketieteellistä hoitoa vaativia sairauksia, kuten masennusta, somaattisia sairauksia tai elimellisiä unihäiriöitä kuten uniapneaa.
UNETTOMUUDEN LÄÄKKEETTÖMÄN HOIDON KOULUTUKSEN TASOT
Suomalainen sekä kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat unettomuushäiriön ensisijaiseksi hoitomuodoksi unettomuuden taustatekijöiden korjaamiseen tähtäävää kognitiivis-behavioraalista hoitoa (CBT-I). Suomen Unitutkimusseura ry vastaa Suomessa Euroopan unitutkimusseuran (ESRS) alaisen European CBT-I Academyn asettamien kriteerien mukaisen CBT-I –koulutuksen sertifioinneista sekä uniohjaajan (SUS) ja CBT-I unettomuusterapeutin (SUS) pätevyyksien myöntämisestä ja rekisteröinnistä. Kaiken kaikkiaan ESRS:n kriteerien mukaisen CBT-I koulutuksen tasot ovat 1) Perustaso (Uniohjaaja), 2) Edistynyt taso (CBT-I unettomuusterapeutti) sekä 3) asiantuntijataso (asiantuntijatason CBT-I unettomuusterapeutti) (ks. Kuva 1)
Kuva 1. CBT-I koulutuksen tasot ja niiden vaatimukset
UNETTOMUUDEN LÄÄKKEETTÖMÄN HOIDON PORRASTUS TERVEYDENHUOLLOSSA
Unettomuuden hoidon ns. porrasmallin mukaisesti unettomuuden hoidon toteutus suositellaan porrastettavaksi terveydenhuollossa kuva 2:n esittämän mallin mukaisesti. Unettomuuden ensivaiheen hoidon tulisi sisältää vähintään perustason ei-lääkkeellinen interventio (esim. 1-3 käynnin lyhytinterventio, digitaalinen itsehoito tai itsehoito-opas). Perustason CBT-I koulutus (uniohjaaja, SUS) antaa riittävät valmiudet toteuttaa perustason interventioita. Perustason intervention tulisi aina sisältää myös hoitovasteen kontrolloiminen 4-6 viikon kuluttua interventiosta.
Kuva 2 CBT-I hoidon porrastuksen tasot
Mikäli potilaan unettomuus ei ole väistynyt lyhytintervention tai itsehoito-ohjeman avulla, suositellaan manualisoitua CBT-I hoitokokonaisuutta. Hoitokokonaisuus toteutetaan tyypillisesti ryhmämuotoisena ja sen kesto on yleensä 4-6 tapaamista. Hoito voidaan toteuttaa myös yksilömuotoisena ja/tai etäyhteyden kautta. Manualisoidun CBT-I hoidon toteuttaminen edellyttää vähintään edistyneen tason koulutusta (CBT-I unettomuusterapeutti, SUS). Manualisoituun CBT-I hoitokokonaisuuteen sisältyy hoitovasteen arvio noin 4-6 viikon kuluttua hoidon päättymisestä.
Mikäli manualisoitu CBT-I hoito ei johda potilaan unettomuuden korjaantumiseen, suositellaan yksilöllistettyä, potilaan erityistarpeisiin ja yksilöllisiin unettomuuden taustatekijöihin kohdentuvaa lääkkeetöntä hoitoa. Yksilöllistetyn hoidon menestyksellinen toteuttaminen edellyttää lisäkoulutusta ja kokemusta unihäiriöistä ja niiden hoidosta, sekä yleensä asiantuntijatason CBT-I unettomuusterapeutin tai psykoterapeutin koulutusta, mutta esimerkiksi psykiatrisilla poliklinikoilla tai muussa vastaavassa hoidollista erityisosaamista vaativassa yksikössä yksilöllistetyn hoidon menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista myös esimerkiksi edistyneen tason koulutuksen ja lisäperehdytyksen turvin.
Rajuoireinen, toimintakykyä uhkaava tai lääkkeettömille hoidoille resistentti unettomuus saattaa edellyttää myös lääkehoitoa. Mahdollisen lääkitystarpeen arvion tekee aina lääkäri kliinisen tilanteen ja potilaan voinnin perusteella. Lääkehoito ei ole lääkkeettömälle hoidolle vaihtoehtoinen tai vastakkainen hoitomuoto, vaan hyvään lääkehoidon käytänteeseen sisältyy aina myös lääkkeetön hoito.
Suositus unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta – SUS CBT-I koulutustoimikunta 26.1.2023